ROTUMÄÄRITELMÄ - TIIBETIN MASTIFFI-DO.KHYI

Ryhmä: 2 FCI:n numero: 230, Hyväksytty FCI 02.04.2004 SKL-FKK 06.09.2004

Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry

TIIBETINMASTIFFI (DO-KHYI)
Alkuperämaa: Tiibet

Vastuu: FCI

KÄYTTÖTARKOITUS: Seura-, vahti- ja vartiokoira.

FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 2 pinseri- ja snautserityyppiset, molossityyppiset sekä sveitsinpaimenkoirat, alaryhmä 2.2 vuoristotyyppiset molossirodut; käyttökoetulosta ei vaadita.

LYHYT HISTORIAOSUUS: Tiibetinmastiffi (do khyi) on Himalajan paimentolaisten ikivanha työkoira ja Tiibetin luostareiden perinteinen vahti. Antiikin ajoistalähtien rotu on ollut voimakkaasti myyttien ympäröimä. Aristoteleen (384 – 322e.Kr.) maininnasta Aasiaan vuonna 1271 matkanneen Marco Polon kuuluisiin kirjoituksiin saakka kaikki historialliset selonteot ylistävät tiibetinmastiffin niin fyysistä kuin psyykkistäkin luontaista vahvuutta ja vaikuttavuutta. Jopa sen haukkua on kuvattu ainutlaatuiseksi ja rodun tarkkaan vaalituksi erityispiirteeksi. Menneiden aikojen johtavat eurooppalaiset kynologit kuten Martin ja Youatt, Megnin, Beckmann ja Siber sekä Strebel ja Bylandt ovat tarkasti kuvailleet tiibetinmastiffirotua,sillä heitä on kiehtonut sen alkuperä ja osuus tiibetiläisessä kulttuurissa. Rotua on jopa pidetty kaikkien kookkaiden vuoristokoira- ja mastiffirotujen esi-isänä. Yksi ensimmäisistä tunnetuista länteen saapuneista tiibetinmastiffeista oli uros, jonka lordi Hardinge (Intian silloinen varakuningas) lähetti Länsi-Intiasta kuningatar Victorialle vuonna 1847. Myöhemmin, 1870-luvulla, Edward VII (silloinen Walesin prinssi) toi kaksi koiraa mukanaan Englantiin. Varhaisessa vaiheessa kirjattiin tiibetinmastiffipentue, joka syntyi Berliinin eläintarhassa vuonna 1898.

TIIBETINMASTIFFI YLEISVAIKUTELMA: Voimakas, raskastekoinen, hyvärakenteinen ja vankkaluustoinen.Olemus on vaikuttava, arvokas ja totinen. Koirassa yhdistyy majesteettinenvahvuus, jykevyys ja kestävyys; se kykenee työskentelemään kaikenlaisissailmasto-olosuhteissa. Rotu on hitaasti kehittyvä, nartut ovat täysin kehittyneitävasta 2 – 3-vuotiaina ja urokset aikaisintaan 4-vuotiaina.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Etäisyys niskakyhmystä otsapenkereeseen on sama kuin otsapenkereestä kirsun kärkeen, joskin kuono voi olla hieman lyhyempi. Runko on hieman säkäkorkeutta pitempi.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Itsenäinen ja suojeleva, kunnioitusta herättävä. Erittäin uskollinen perheelleen ja reviirilleen.

PÄÄ: Leveä, raskas ja voimakas. Aikuisella koiralla on päässä poimu, joka voiulottua silmien yläpuolelta suupieleen.
KALLO-OSA: Leveä, vain hieman kaareva. Niskakyhmy on voimakkaasti korostunut.
OTSAPENGER: Selvästi erottuva.
KIRSU: Leveä ja karvapeitteen väristä riippuen mahdollisimman tumma. Sieraimet ovat avoimet.
KUONO-OSA: Melko leveä, täyteläinen ja syvä. Kuonon kärki on neliömäinen.
HUULET: Hyvin kehittyneet ja alaleuan peittävät.
LEUAT / HAMPAAT / PURENTA: Leuat ovat voimakkaat. Täydellinen, säännöllinen ja täysihampainen leikkaava purenta ts. yläleuan hampaat asettuvat tiiviisti alaleuan hampaiden eteen; hampaat ovat suorassa kulmassa leukoihin nähden.Tasapurenta hyväksytään. Hampaat asettuvat tiiviisti.
SILMÄT: Keskikokoiset, kaukana toisistaan, soikeat ja hieman viistot. Silmät ovat väriltään mitä tahansa ruskean, karvapeitteen väriin sointuvaa sävyä, mitä tummemmat sen parempi. Silmäluomet ovat tiiviit. Ilme on omanarvontuntoinen.
KORVAT: Keskikokoiset, kolmiomaiset ja riippuvat, kallon ja silmän väliselle tasolle kiinnittyneet, eteenpäin taittuneet ja suuntautuneet, tiiviisti päänmyötäiset; tarkkaavaisen koiran korvat suuntautuvat eteenpäin. Korvalehdet ovat pehmeän ja lyhyen karvan peittämät.

KAULA: Vahva, lihaksikas ja kaareva. Löysää kaulanahkaa ei saa olla liikaa. Kaulassa on paksu, pystykarvainen kaulus, joka on nartuilla uroksia vähemmän korostunut.

RUNKO: Vahva.
SELKÄ: Suora ja lihaksikas.
LANTIO: Leveä ja melko tasainen.
RINTAKEHÄ: Melko syvä, kohtalaisen leveä ja kyynärpäiden alapuolelle ulottuva.Rintakehä on kaarevien kylkiluiden johdosta sydämenmuotoinen.

HÄNTÄ: Keskipitkä ja runsaskarvainen, ylös selkälinjan tasolle kiinnittynyt, korkea-asentoinen ja löysästi selälle kaartuva koiran ollessa tarkkaavainen tai liikkeessä.

RAAJAT
ETURAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat suorat, hyvin kulmautuneet ja kauttaaltaan vahvan karvan peitossa.
LAVAT: Viistot ja lihaksikkaat.
KYYNÄRPÄÄT: Eivät sisään- eivätkä ulospäin kääntyneet.
KYYNÄRVARRET: Suorat ja vahvaluustoiset.
VÄLIKÄMMENET: Vahvat ja hieman viistot.
KÄPÄLÄT: Melko suuret, vahvat, pyöreät ja tiiviit. Selvästi kaareutuneiden varpaiden välit on hyvin karvoittuneet.

TAKARAAJAT
YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat voimakkaat, lihaksikkaat, hyvin kulmautuneet ja takaa katsottuna yhdensuuntaiset.
REIDET: Melko pitkät, vahvat; lihaksisto on voimakas ja kova, mutta ei ulkoneva.
POLVET: Hyvin kulmautuneet.
KINTEREET: Vahvat ja matalat. Takaraajoissa voi olla kannukset.
KÄPÄLÄT: Kuten etukäpälät.

LIIKKEET: Voimakkaat, aina keveät ja joustavat; pitkä ja tehokas askel. Nopeuden lisääntyessä koiralla on taipumus yksijälkisyyteen. Käynnissä liikkeet vaikuttavat hyvin verkkaisilta. Koira kykenee toimimaan vaihtelevassa maastossa kestävästi ja notkeasti.

KARVAPEITE
KARVA: Karvan laatu on tärkeämpi kuin määrä. Karva on karheaa ja tiheää; peitinkarvaei saa olla liian pitkää. Kylmänä aikana aluskarva on tiheää ja melko villavaa, lämpiminä kuukausina melko niukkaa. Urosten karvapeite on huomattavasti runsaampi kuin narttujen. Karva on hienolaatuista, kuitenkin karheaa, suoraa japystyä, ei koskaan silkkistä, kiharaa tai laineikasta. Kaulassa ja lavoissa karvapeiteon tuuhea ja muodostaa kauluksen. Häntä on tuuhea ja runsaskarvainen, reisien takaosassa on selvät housut.
VÄRI: Syvänmusta, jossa voi olla punaruskeat merkit; sininen, jossa voi olla punaruskeatmerkit sekä kullanväri täyteläisestä kellanruskeasta syvän punaiseen. Kaikkien värien tulee olla niin puhtaat kuin mahdollista. Punaruskea väri vaihtelee syvän kastanjanruskeasta vaaleampaan. Valkea tähti rinnassa on sallittu ja hyvin pienet valkoiset merkit käpälissä hyväksytään. Punaruskeat merkit voivat olla silmien yläpuolella, raajojen alaosassa ja hännän alapuolella. Kuonossa voi olla punaruskeat merkit, ja silmien ympärillä suvaitaan silmälasikuvio.

KOKO
SÄKÄKORKEUS: Urokset vähintään 66 cm, nartut vähintään 61 cm.

VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellämainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen.

VAKAVAT VIRHEET: Fyysisen kunnon ja kiinteyden puuttuminen; kevyt pää tai voimakkaasti poimuinen päänahka; riippuvat huulet; liioiteltu kaulanahka; suuret ja/tai alas kiinnittyneet korvat; vaaleat silmät tai tuijottava katse; puutteellinen pigmentti erityisesti kirsussa; tynnyrimäinen rintakehä; tiukasti lantion päälle kiertynythäntä; ylikulmautuneet tai suorat takaraajat; raskaat, väkinäiset liikkeet; säkäkorkeuden alitus, sallittu poikkeama 2 cm.

HYLKÄÄVÄT VIRHEET: Aggressiivisuus tai voimakas arkuus; ala- tai yläpurenta;kaikki muut kuin edellä mainitut värit esim. valkoinen, kerma, harmaa, maksanruskea, liila, juovikas (brindle) sekä monivärisyys.Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä.

HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin.